Lokakuu lähestyy

Syksy on edennyt lokakuun portille. Paljon on jo lintuja muuttanut etelän maille. On se vaan käsittämätön noiden lintujen muutto osaaminen. Niillä on hienot navigaattorit omasta takaa. Ihminen on nyt vasta saanut satelliittien myötä suunnistamisen kunnolla käyttöön. Kiva toi tiltaltti, kun on puistoihin tullut tiputtelemaan lauluaan ennen lähtöään. Tänä vuonna sitä onkin kuullut paljon.
Reissujakin on syyskuulle kertynyt. Uudessakaarlepyyssä kävin Elvin kanssa. Hän meni kylläkin pari päivää aikaisemmin junalla sinne. Meillä on siellä ihana ystävä perhe. Vaasan kautta tultiin pois. Siellä taas käytiin tapaamassa sukulaisia.
Keravalla Riston perheen luona käytiin. Se reissu tehtiin Heinolan kautta.
Puolukassa on käyty Uuraisilla asti, siellä sitä marjaa olikin hyvin ja mukavan helpossa maastossa. Orivedellä on nyt karpaloita soilla hienosti. Suotkin ovat sopivan kuivia kulkemiseen. Yksi perinteinen suo on vielä käymättä. Se miinus korjataan kyllä nopeasti.
Juoksut ovat ihan mukavasti kulkeneet. Tossut ovat rapisseet sorateillä. Eilen ne jättivät jälkiä Yyteristä Poriin 22.5 km:a. Jennin kanssa vedettiin kisa hienosti. Mukava reitti metsäpolkuineen ja onhan jonkin matkaa asvalttiakin. Tosi vaihteleva maasto. Yli sata viisikymmentä juoksijaa oli tällä päämatkalla. Nykyään naisia osallistuu paljon juoksukisoihin.  Kaikenlaisia tapahtumia tulee ja menee. Mutta se tavallinen arki pienine touhuineen on aina läsnä, vaikka se ei tässä kirjotuksissa niinkään tule esille. Elämä jatkuu.....

Yyterin piikin lähtötunnelmissa