SYYSKUU

Kuuma kesä on takana. Aika kuluu. Syksy hiljalleen saapuu. Koivujen lehtien kellastuminen ilmoittaa siitä, lämpötila ei vielä niinkään.
Tossun jälkiä on tiehen jäänyt tasaisesti, mutta ei kauaksi kodista. Sen verran lenkit ovat olleet lyhempiä. Vauhtia oli kylläkin keskiviikon lenkissä, että paljasti nopeuden säilyneen. Sen jälkeen olikin mukava mennä tasapainojumppaan, kolmenkymmenen henkilön kanssa. Salla-Marin johdolla liikkeet tuntuivat hyviltä, olivat myös sopivan vaativia.
Pari viikkoa sitten olin vaeltamassa Helvetin Kolulla neljän ystävän kanssa. Hieno on paikka. Porukkaa oli liikkeellä, kuin Nuuksiossa ja vielä kansainvälistä.

 

Nuotiolla väkeä makkaran paistossa

Eilen olin Hatanpään kantasairaalassa urologin vastaanotolla. PSA-arvo on ollut aina matala, mutta noussut keväällä yli 0,75 edellisestä vuodesta, joten pääsin tutkimukseen. Alku viikon verikoe oli taas, niin hyvä, ettei lääkäri meinannut edes tutkia, mutta kun olet tullut niin katsotaan. No niin sitten nuori mies urologi lääkäri  tutki kokeilemalla ja ultraäänellä. Eturauhanen oli tosi hyvä. On hienoa, kun pääsee nykyään tutkimukseen, vaikka kaupungin terveyden menot ovat liian suuret.
Viikolla kävin Ylisellä, kehitys vammaisten hoitokodissa. Vein vanhempaa ihmistä sinne. Hän meni katsomaan veljensä tytärtä. Tyttö on 39 vuotias, ja vaikea kehitysvammainen. Oli ihan hyvä iltapäivä siellä. Minulle hoitajat tarjosivat jopa kahvit. Kyllähän se paljon ajatuksia tuo, kun erittäin monta vaikea vammaista näkee samalla kertaa.
Kirkkokuoro harjoituksetkin ovat alkaneet yhdessä Längelmäen kuoron kanssa. Huomenna lauletaan messussa Längelmäen kirkossa.
Elvi on tähän mennessä hoitanut puolukan ja sienien noukinnan. Kerran olen ollut vasta metsässä. Ihan hyvä reissu, mutta liikaa oli kyllä hirvikärpäsiä paidan alla. Mutta uudelleen metsä kutsuu.
Tällaista toimintaa olen jättänyt taakse ja tästä jatketaan....