tiistai 6. huhtikuuta 2021

Kevät

Mistä alkaisin, nyt tämän kertomuksen... Kyllä siitä onkin aikaa kun viimeksi kirjoittelin. Silloin oli lokakuu ja syksy, nyt on huhtikuu ja kevät. Kertomusta ei todellakaan paljon ole kertynyt. Sen on korona pitänyt kurissa. Kotopuolessa on vain aikaa tulut vietettyä. Mutta se on nyt tätä aikaa, ja naillä mennään. 
  Joulu meni ihan kotona, tuntui erikoiselta, kun kuorotoimintaakaan ei ollut. Jäi joululaulut kirkoissa laulamatta. Tulihan niitä sitten kotona kuunneltua.
  Talvi kesti tässä Oriveden korkeudella koko lailla kolme kuukautta. Hiihtokelit olivat välillä todella hienot. Laduthan täällä pidetään hienossa kunnossa Palanmäen ja Lepran välillä ja lisäksi on Teerijärven kierros. Se on huippu perinteisen reitti. Tänä talvena kaupunki teki myös pelto-ja jääladut. Aurinkoisina päivinä oli ilo niillä hiihtää. Vielä hankikin kesti muutamana päivänä.
  Pääsiäinenkin meni ilman kuorotoimintaa. Se olikin jo toinen pääsiäinen koronan takia. Palmusunnuntaina meillä kävi ainakin hyvin virpojia. Ei ole minua koskaan niin paljon virvottu tuoreeks terveeks.
  Harrastuksihan minulla on juoksulenkkeily, hiihto, kuntosali, jongleeraus ja se tauolla oleva kirkkokuoro. Tärkeä on myös hiihtourheilun seuraaminen. Kouluaikana jo jotenkin kurkku tuli kipeäksi v.1964 Insbrukin 30 km:n hiihtopäiväksi, kun hiihto tuli tv:stä aamupäivällä. Eihän sitä Mäntyrantaa voinut väliin jättää. Yksityinen kuntosali on pitänyt ovensa auki. Siellä on tullut rautaa kolisteltua pari kertaa viikossa. Jongleerausta on pystynyt myös hyvin harrastamaan Taiston talolla. Alkuvuodesta on tehty ohjelmaa runoilija Maritan kanssa aiheena, jonglööri, musiikki ja runous. Korona vain on estänyt esiintymiset.
  Mutta kyllä tuo juoksulenkkeily on niistä harrastuksista, se on elämänmuoto, kaikista rakkain. Tuleehan 50 vuotta täyteen ensi kuun 26. päivä. Orivesi on julistautui villasukkapääkaupungiksi, joten villasukilla tuli myös jonkin verran Onninpolulla juostua. Vaimo Elvikin oli kerran mukana. Hauskaahan se on. Siinä askel ohjautuu kivasti päkiälle. Kuntosalilla olen ottanut tämän myös huomioon. Olen vahvistanut pohjelihaksia. Juoksu on jatkunut hyvin ohjelmassa. Lenkit nyt eivät ole mitenkään pitkiä, mutta tärkeintähän on, että niistä nauttii. Nimenomaan nauttii jo juoksun aikana. Lenkin jälkeenhän velatkin ovat saatavia, lainatakseni aikoinaan Jakke Karjalaista Kuopiosta. Minun juoksulenkkiini kuuluu tärkeänä osana luonnon seuraaminen, ja ennenkaikkea linnut. Tänä vuonna kiuru tulikin aikaisin. On se vaan niin hieno lintu visertämässä suomalaisella sinitaivaalla. 
  Muutamia kuvia myös menneiltä ajoilta.
                                                          Joskus juostiin myös otsalamppujen valokeilassa
                                             Artturin maratonin lähtö 1973 Turku
                                              Valkeakosken maraton 1985

                                                       Virpojia kävi