Lokakuu 2018
Talviaikaan siirryttiin viime yönä eli normaali-aikaan. Saa nähdä, kumpi tulee pysyvästi voimaan. Kesä-vai talviaika. Kelloja vaan on kuitenkin siirretty, aurinkoa ei.
Ensilumikin saatiin itäiseen Oriveteen viime perjantaina. Keskustan alueella ei normit täyttynyt. Siis seuraavana aamuna klo: 8.00 1cm maassa. Näin ilmatieteen laitos on määritellyt asian.
Ihmisiltä usein kysytään, ovatko he syksy vai kevät ihmisiä. Minä olen aina ollut kevät ihminen. On sykähdyttävää tuntea uuden elämän alku sekä nähdä hiirenkorvalla koivun lehdet. Paljon tietysti johtuu minun osaltani siitä, kun tunnen käytännössä linnut ja niiden laulut. Muuttolintujen paluu on niin kiehtovaa. Sitä on vaikea kuvailla.
Mutta nyt on syksy ja sen hieno ruska on takana. Onhan se säväyttävä ja kuvauksellinen. Mutta: "Lintusten tie etelään vie, siellähän kesäkin ikuinen lie" näin me laulamme tunnetussa syyslaulussa. Kurkiaurat taivaalla tekevät haikean olon. Mutta näinhän on meidän elämämmekin. Luovuttava on kerran. Syksy on kuitenkin elämisen takia tärkeä. Syksyllä korjaamme kesän sadon. Viljasadosta tuli nyt heikko, mutta omenia riitti ja puolukoitakin. Karpaloita jonkin verran ja suppilovahveroita löytää, kun osuu oikeaan kohtaan metsässä. Hirvikärpäsiä; niitä riitti yllin kyllin.
Perhepiirissä on tapahtumia riittänyt mukavasti. Sisar Onerva ja hänen miehensä Martti Calgarysta olivat meillä syys-lokakuussa kaksi viikkoa. Oli tosi kiva tavata. Olihan edellisestä vierailusta kulunut yli seitsemän vuotta. Suomessa he viipyivät kolme viikkoa yhteensä, osan Lahdessa Martin siskon luona.
Uusikaarlepyystä saimme vieraaksemme Sannan ja hänen lapsensa Jennan ja Liamin. Koululaisten syysloman aikana. Heidän kanssa oli kiva touhuta kaiken laista. Pari vuorokautta vierähti nopeasti.
Ovathan tossutkin jättäneet jälkiä edelleen Oriveden polkuihin ja tien pintoihin. Myös Team Raholan Juokse Sorvassa olen tänä syksynä ollut kaksi kertaa. 22.9 tapahtuma järjestettiin Juhani Yli-Marttilan 100. maratonin ja 30v. synttärien kunniaksi. Tarjoilut pelasi. Hieno tapahtuma, jossa oli taas kaikki matkat 10 km, puolimaraton, 30 km, maraton ja ultra 50km. Seuraava olikin viime lauantaina 27.10 Harri Riutan 50v. päivien merkeissä ja kakkua syötiin. Mutta juostiin ensin ja matkat taas kaikki samat ja järjestelyt pelasivat kuin rasvatut. Minä itse niissä juoksin kympit. Team Raholalle järjestelyistä syvä kumarrus, ennen kaikkea Anulle ja Markukselle.
Jonglööri seuraakin olen saanut, kun Temmu ,nuori mies, on tullut mukaani Taiston talolle treenailemaan. Hän on taitava kolmen pallon jutuissa.
Kirkkokuoro harjoituksetkin ja esiintymiset kirkoissa ovat ihan hyvässä vauhdissa. Joululauluja harjoitellaan myös.
Onhan se ihan mukava, kun eläkkeellä ollessa on pientä touhua. Tänään alkoi Ylellä hiihtokausi. Nyt oli hiihdon Suomen cupVuokatista. Hiihtourheilu vie viikonloput tv:n ääressä aika lailla. Hiihto kuuluu talveen.