Täyttä kesää

 Kesä alkoi tarkasti Orivedellä lauantaina 5.5.2018 klo:12.00 ja tietysti muualla etelä ja keskisuomessa. Ei ehtinyt olla edes kevättä, niin rajuna alkoi heti lämpötilat. Muuttolinnut saapuivat rytinällä. Tuomet, syreenit, pihlajat ja omenapuut puhkesivat kukkaan vauhdilla. Lapsien äänet uimarannoilta kantautuivat kauaksi. Ainoa huono puoli oli kuivuus. Se koettelee edelleen tänään 14.6 rajuna. Ensi viikolla saadaan sitten virkistävät sateet? Muistutukseksi tähän. Vuonna 1993 alkoi kesä 25,4 ja päättyi 24.5. Sen jälkeen tuli kylmyys.

 Edellisestä kirjoituksestani on taas pitkä aika, joten täytyy muistella tarkkaan mitä sen jälkeen on tapahtunut. Hyvänä apuna on tietysti päiväkirja.

 Huhtikuu meni sitkeää flunssaa sairastellessa. Onneksi ehdin Elvin kanssa tekemään pääsiäislauantaina hieno hiihtoretken jäätä pitkin Eräpyhään auringon porottaessa. Tervehtyminen flunssastani tapahtui ennen aikaisen kesän tuloa. Näin pääsin osallistumaan Raholan kympille 6.5.

 Se olikin toinen kevätkesä päivä. Hienolla reitillä oli mukava juosta mm. pajulinnun, kirjosiepon ja mustarastaan säestäessä. Ja järjestelyt olivat ensi luokkaa. Kyllä Team Rahola osaa.

 Olen vaimoni kanssa muutaman vuoden puhunut, että Nuuksioon pitäisi keväällä tehdä retki. Tänä keväänä se sitten toteutettiin. Ja kaiken kukkuraksi olikin jo kesä.

  Maanantaina 14.5 suunnattiin auton nokka kohti Nuuksiota. Majoituttiin rauhalliseen hotelliin. Sieltä käsin tehtiin retkiä. Televisiosta kuulimme ensimmäisenä päivänä, että Nuuksion metsäpolulla oli tapahtunut ryöstö edellisenä lauantaina. Ajateltiin. Ystävät luulee, että meidät on ryöstetty. Toisena päivänä pitkältä retkeltä tullessamme polun loppupäässä tuli kolme nuorta naista vastaan kamerat ja lehtiöt kädessä. Heti tulivat kyselemään saako haastatella. He esittelivät itsensä. Ovat Helsingin Sanomien toimittajia. Lupauduin ja siinä sitten kyselivät pelottaako liikkua täällä. Ei kyllä pelottanut. Ajatuksenakaan se ei ollut tullut mieleen. Toisaalta, ei varkaat jaksa kuumassa metsässä kyttäillä. Pelkäävät vielä karhuja. Niin tehtiin minusta haastattelu video ja Elviä ja minua filmattiin vielä polulla kävelemässä. Netti lehdessä oli video ja paperisessa haastattelu kuvineen. Pari yötä vietettiin Nuuksiossa ja tultiin Helsingin Kaivopuiston kautta pois.

 Yksi mainittava luontoasia on näin kesällä ilahduttanut, kun puukiipijä on pesinyt rakentamassani pöntössä. On niin pieni terhakka lintu.

 Juoksulenkit ovat kulkeneet ihan mukavasti ja uinti päälle on ollut tehnyt ehtaa.

Team Rahola järjesti perinteisen Nokian Edenissä Anun maratonin ja 50 mailia ja lyhemmät matkat 9.6. Osallistuin kympille ja tulin toiseksi 70 vuotisten sarjassa. Ja kaikki järjestelyt pelasi tuttuun tapaan kuin rasvattu.

 Tänään vierailin vanhan ystäväni Pulmun kanssa uudessa Niementien kehitysvamma kodissa. Siellä asustaa mm. Pulmun veljen tytär. Häntä käytiin katsomassa. Vihdoinkin saatiin Orivedelle näin hieno laitos.

 Kesää on ollut pitkälti, mutta nyt on kuitenkin vasta alkukesä. Tästä jatketaan kohti Juhannusta. Nyt on tarettu. Tarkeneeko Jussina. Elämä kulkee...

puukiipijä

Raholan kympillä

Nuuksion kansallispuistossa, ja kuuma oli

tässä juttu

Kaivopuistossa selfietä