maanantai 28. marraskuuta 2022

 Joulua odotellessa

Viimeisestä kirjoituksesta on todella pitkä aika. Siinä on mennyt kevät, kesä, syksykin. Talvi on alkanut ja joulu on jo ovella. Tapahtumia on riittänyt, vaikka elämä muuten kulkee tasaisesti. 

Retkeily on aina kuulunut vaimon kanssa ohjelmaan. Toukokuussa teimme ystävien kanssa retken Kintulammelle. Hienoa aluetta. Retken kohokohta on aina hyvät retkieväät.
Kesäkuun alussa saavuimme kauniiseen Ruissaloon. Se paikka aina säväyttää. Onhan sanottu, että se on pala keskieurooppaa. Polkupyörät oli mukana, joten pyöräily saarella oli ihanteellista. Tuttuhan se saari on ennestäänkin. Onhan siellä tullut juostua Suomi-Juoksu 100 km v. 1998-2002. 

Kesäkuun lopulla tein vaimon kanssa matkan isolle kirkolle eli Hesaan. Nyt oli oma auto vaihtunut bensan hinnan takia junaan. Rentouttava kulkuneuvo. Ensimmäiseksi suuntasimme Pihlajasaareen. On upea saari. Kaupungilla paljon kierreltiin. Käytiin Roihuvuoressa hoitamassa siskoani. Se oli matkan pää tarkoituskin. Hän täytti syksyllä 90 vuotta.

Rakas matka oli Saloon Olavin kanssa heinäkuun ensimmäisenä päivänä. Juhla Suomi-Juoksu 50.kerta. Neljäkymmentä kertaa se tuli se juostua, Nyt oltiin kunnia vieraina ja saatiin muistella tv lähetyksessä vanhoja tapahtumia. Huippu tapahtuma.

Heinäkuussa vierailtiin Porissa Jennin luona. Reposaaressa käytiin syömässä Merimestassa. Tässä nämä kesän ns. pitkät reissut.

Juoksulenkkini ovat jatkuneet säännöllisesti. Vaikka matkat eivät ole olleet pitkiä. Mutta tärkeintä se, että juoksuaskel toimii, ja juoksusta nauttii. Endorfiiniä muodostuu. Onhan ohjelmassa ollut Raholan lenkkia ja Sorvan juoksua.
Juoksu on ollut aina enempi kuin harrastus, se on elämän muoto. Se on kuin puro, joka virtaa. Siinä on välillä enempi vettä, joskus vähempi. Lähde on pysynyt hyvänä, josta puro saa voimansa.

Eläkkeellä ollessa kaksi harrastusta on tullut mukaan. Jongleeraus on ollut jo muutamia vuosia, mutta nyt myös runous. Runot lausun ulkoa, silloin niihin saa tunnetta. Olen näitä esityksissäni yhdistänyt. Esiintymisiä on ollutkin ihan mukavasti ja on edelleen jouluun asti. Kaikki teen ihan ilmaiseksi. Hieno tapahtuma oli valojongleeraus Oriveden joulun avajaisissa, missä lapset jonottivat joulupukin ja -muorin luo. Kaikki saivat kokeilla, lapset ja vanhemmat. On kyllä mukava harrastus tuo jongleeraus.  Aivojen motoriikkaa ja koordinaatiota kehittää hienosti. Ei mikään helppo laji.

Mustikoita oli kesäll runsaasti, Niitä keräiltiin, puolukoita myös ja lopuksi karpaloita. Elvi kävi paljon sienessä myös.

Tässä viimeisen puolen vuoden tapahtumia muutamia. Elämä itsessään on parasta.
                                                               Ruissalossa


                                          Pihlajasaaressa


                                          Salossa tuttua porukkaa
                                                               Kalevi, Maria, Olavi
                                         Sorvassa Juhannusaattona
                                                          Jongleeraus esitystä

                                                                   Karpalossa