Lapin matka takanapäin

Lauantai illalla saavuimme kotiin. Muistot jäivät hienot koko reissusta. Hiihdot sujuivat mainiosti ja sää suosi, vaikkei nyt koko aikaa aurinko helottanut. Paikka oli tosi mukava ja porukka oli kiva. Ei voi siis olla muuta kuin tyytyväinen reissuun. Se oli hienoa, kun täällä etelässä ei ollut kevät talvea, niin pääsi siitä nyt nauttimaan täysin siemauksin. Kyllä nuo Lapin hiihto maastot ovat mahtavat. Oikein innostuneen hiihtäjän täytyisi viettää Lapin maisemissa ainakin koko huhtikuu. Ladut ovat hienot ja lunta riittää.
Kaksi päivää on nyt sitten Oriveden keväässä edetty. Sukset ovat vaihtuneet tossuihin. Juoksu lenkit ovat tuntuneet ihan helpoilta, koska eri lihakset ovat saaneet levätä, eikä paussia ole ollut liian kauan, jotta juoksu tuntuisi vieraalta. Lintu maailma lapissa on tähän aikaan vuodesta tosi hiljainen. Kuukkeli, riekko ja lapintiainen ovat tähän aikaan siellä lähes ainoat joita pääsee hiihtoreissuilla näkemään. Tänään Oriveden Pehulan maisemissa näin Olavin kanssa jo västäräkin. Peipon sävelaallokko lisääntyy päivä päivältä. Punarinta ja punakylkirastas päästelivät eilen illalla jo parastaan. Tänään iltapäivällä Elvin kanssa kävelyreissulla saimme hiljentyä kuuntelemaan mustarastasta, tuota aina yhtä vaikuttavaa laulua. Paljon on siis tapahtunut muuttolintu rintamalla. Pienet lammet ovat vapautuneet jäistä. Suurimmista lähtee viikon sisällä. Joten kaikkia kivaa kevään edistymistä on tiedossa...

kuukkeli

lapintiainen

 

riekko

 




Rumakuru