Juhannus lähestyy

 Ystäväperheemme äiti ja kaksi lasta 7v. tyttö ja 5v. poika olivat meidän vieraanamme pari päivää. Mukavaa touhua riitti yllin kyllin. Eilen käytiin jäätävässä säässä Särkänniemessä koiramäessä. Ihan hieno reissu, vaikka palella tuppasi vaatteista huolimatta. Lapsilla ei ollut kylmä, vauhti oli sen verran kova. Munkki kahvit mentiin juomaan Pyynikin näkötornille. Kyllä oli herkulliset munkit, eivät turhaan ole saaneet mainetta. Kylmyyskin häipyi, kun kävin lasten kanssa juoksemassa pyynikin portaat ylös. Kyllä toi porrasjuoksu on lämmintä hommaa!
Jumala puuttui meidän juhannusreissuumme. Ystävämme luokse piti mennä. Mutta hän pääsi taivaan kotiin äkkinäisesti. Näin saimme taas muistutuksen siitä, että elämä on tässä ja nyt.
Mutta uusia ovia aukeaa. Nyt mennään Savonlinnaan kylpylähotelliin meidän rakkaitten ystävien kanssa. Sieltä käydään Kerimäellä. Että kaikkea kivaa on tiedossa.
Tossut ovat tehneet nyt vähän jälkiä tiehen. Olen elänyt muistellen niitä 40-vuotta. Se on jo niin pitkä aika, että muutama Suomi-Juoksun osanottaja on jo päässyt iäisyyden lenkkipoluille.
Mutta luonto elää omaa jännittävää elämää. Sen verran kävin juoksulenkillä, että viime perjantaina silmään pisti yllättäen erikoinen sinitiaisen pesäkolo. Valotolpan sähköjohdon suojapellin taakse oli tehnyt pesän ja linnut ruokki poikasia ahkerasti. Pieni reikä tolpan ja pellin välissä. Tänään poikaset olivat lähteneet. Sunnuntaina kiersin Elvin kanssa Lyytikkälän lenkin. Matkalla tarkistettiin puukiipijän pönttö, tyhjä oli ja poikaset maailmalla. Nyt vain jäädään odottamaan toista pesuetta!

Tällaisia kuulumisia näin ennen Juhannusta. Hyvää Jussia!!