Kesä alkoi virallisesti

 Tosiaan näin on, kun kesäkuun ensimmäistä päivää tänään eletään ja rakeita sataa välillä. Mutta kyllä se siitä. Manua lainatakseni. Neljä ja puoli vuotta tätä blogia on tullut harvakseltaan kirjoiteltua. Mutta hyvä että näinkin.

 Tärkein vaihe tänä keväänä on ollut, kun Oriveden perinteen tallennus yhdistys sai kolmannen kirjan valmiiksi. Oriveden aseman historiaa. "Aikojen kuluessa III." Olen siinä mukana. Kokouksia on pidetty, ja kovasti on kirjoitettu. Minullakin on siinä kahdeksan juttua. Juoksemisetkin on myös hyvin esillä. Tänä päivänä kylläkin helpottaa kirjan kirjoittamisessa se, kun saa tikulle tallentaa saman tien kaikki. Mutta oma työnsä siinä on. Hieno kirjan julkistamistilaisuus oli 13.5.17. Ohjelmaa oli. Minullakin jonglööri esitys, jossa mukana huumoria, oikeastaan ironiaakin.

 Juoksulenkit ovat aina kuitenkin se oma lukunsa ja tärkeä juttu. Aivan tuliterä tossutkin ovat nyt jättäneet tien pintaan jälkiä. Koskikeskuksen intersportin myyjällä oli helppoa. Sanoin tuo kaikki juoksutossut minun eteeni numero: us 13. Viisi paria löytyi kaupasta. Näin siinä käy, kun on iso jalkaterä. Mutta tällä kertaa minua onnistui. Nyt on ne kuuluisat HokaOnet. Ei siis meikä pojalla ole paljon valinnan varaa, vaikka kaupat ovat tossuja täynnä. Että sillä tavalla.

 Kesäkuun ensimmäinen päivä tuo aina hienot muistot lapsuudesta. Se oli se päivä, kun muutettiin Oripohjan asemalta (isä asemapäällikkö) me veljekset äidin kanssa koko kesäksi Eräjärven Eräpyhään Längelmäveden rannalle. Isä kävi mökillä vapaapäivinä ja veli ja siskot lomilla. Saimme elää kaikki lapsuutemme kesät "todellisessa paratiisissa". Myöhemminkin sitten kesälomat aina vuoteen 1987 asti. Sitten kaupunki ei enää jatkanut paikan vuokraamista ja purin Olavin kanssa rakennukset pois. Että sillä tavalla.

 Västilän maraton tuli hölkättyä toukokuussa 34. kerran peräkkäin. Siis kaikki. Sitä ennätystä ei voi kukaan muu rikkoa. Nokian Sorvassa sitä ennen juoksin 30 km:ä. Rahola Team on kyllä mahtava seura. Lakki päästä pois.

 Näin kylmää kevättä viettäessämme muuttolinnut ovat olleet kovilla. Mutta Oriveden Kiviniemen lammella on kyllä ns. hyönteissyöjä muuttolintujen laulua riittänyt komiasti. Kyllä ne on lueteltava: Pajulintu, tiltaltti, kirjosieppo, pajusirkku, ruokokerttunen, luhtakerttunen, pensassirkkalintu, satakieli, punavarpunen, hernekerttu, mustapääkerttu, lehtokerttu ja sinitaivaalla leivo. Vielä on kuulematta mm. kultarinta, viitakerttunen, viitasirkkalintu, rytikerttunen ja rastaskerttunen. Näillä mennään.

 Kesä siis on edessä. Mutta ei toivottavasti sellainen viileä ja sateinenkin kesä kuin olympiakesä 1952. Markus setä silloin syksyllä aloitti lastenradion lähetyksen. Todeten kesästä. "Mutta kesä se kuitenkin on ollut". Joten nähtäväksi jää.

Kesät "Eräpyhän paratiisissa" kuva 18.7.1965

Oriveden juoksijoita lähdössä 25km:n lenkille Peter Koechin (1983 MM voittaja esteet Helsinki) ja ME miehen Henry Ronon kanssa 1981