Sada sada aina vaan..

Koivun oksat roikkuvat raskaina. Männyn rungot kiiltävät märän ruskeina. Vettä on tullut tänään, iltaan asti taukoamatta. Maa kostuu nyt syvältä. Kaikki mikä sataa ennen juhannusta, sataa laariin. Toivottavasti sanonta pitää paikkansa.
Päivät ovat menneet rauhallisesti viime viikon vaihteen tapahtumasta palautuen fyysisesti ja henkisesti. Fyysistä palautumista on tarvinnut lähinnä sen takia, kun yksi yö jäi nukkumatta. Henkinen palautuminen on ollutkin ihan kivaa, kun on saanut monelle sivulle kirjoitella. Eilen kävi Oriveden Sanomien toimittajakin tekemässä juttua minusta ja Olavista. Sitten näkee, kun lehti ilmestyy. Materiaalia tuli ainakin vaikka kuinka paljon. Pari lenkkiäkin on tullut tehtyä, että tossut saavat jättää jälkiä tiehen. Eilenhän oli ihan mahtava sää. Pari punavarpusta vihelsi ainakin lenkillä ollessamme ja paras oli mustapääkerttu. Olavi sanoikin: siitä tulee sademetsä mieleen. Huomenna on jo perjantai, joten viikonloppua kohden mennään, vaikka ei se eläkeläisestä tunnu oikeastaan miltään. Ensi viikko onkin sitten tapahtumarikkaampi!

 


yksinäinen juoksija Perniön yössä ja toisessa kuvassa Perniön illassa ja kolmannessa lähtö kuva, kaikki painelevat kellot käyntiin
kuvat: Jari Tomppo

punavarpunen