maanantai 10. elokuuta 2020

Kesä pitkällä

  • Kesä kääntyy loppupuolelle. Orivedellä alkaa huomenna koulut. Toivottavasti korona ei tule koulutyötä sotkemaan.                                                                                                                 Korona piti tapahtumia paussilla omassa elämässäkin toukokuulle asti. Juoksutapahtumiin en ole osallistunut muuta kuin Oriveden aikuisurheilun 1500 m:lle. Kuun lopulla sitten taas Sorvassa.                                                                                                                                               Pyynikillä on retkeilty parikin kertaa ja oltu niillä kuuluisilla munkki kahveilla. Uuraisilla on vierailtu Elvin syntymäkunnassa. Laukon kartanossa käytiin tuttavaperheen kanssa. Korkeakoskella on käyty syömässä Amorin rannassa ja myös poikkesimme Walleniuksen Wapriikkiin. Porissa on vierailtu Jennin luona. Tietysti myös Yyterin mahtavilla hiekkasärkillä. Pisin retki oli Uuteenkaarlepyyhyn ja Vaasaan. Saimme viettää ihanat päivät tuttavaperheessä ja Elvin sukulaisten luona.                                                                       Marjoja on tänä vuonna riittävästi. Mustikkaa on metsät täynnä, mutta ei kuitenkaan ihan joka paikassa. Lakkojakin löytyi, kun osasi oikealle suolle. Vadelmapensaat myös pullistelevat marjoista.                                                                                                                  Rönnille pyöräilin Elvin kanssa lauantaina. Siellä uitiin syötiin ja kahviteltiin. Pitkäjärven kautta poljettiin pois.                                                                                                          Juoksulenkit ovat sujuneet ihan hyvin. Hygienia toimenpiteet ovat pitäneet pienetkin flunssat loitolla. Tänään juoksulenkillä tuli voimakkaasti ajatukseen, kuinka sitä saa olla luonnon keskellä ja sulautua siihen. Askeleen rytmi, haavan lehden kahina, aallon liplatus rantakivikkoon, hömötiaisen kiva kutsuääni samoin kuin vihervarpusen haikea ääni. Nämä hivelivät korviani tänään. Kevät ja alkukesä menikin linnunlaulun ekstaasissa. Joten herkällä korvalla ja tarkalla silmällä ovat juoksuvuodet kuluneet.                                                                                                                                                                      Jonglööriharrastuksessani tapahtuu edelleen kehitystä. Näin vanhana se tuntuu todella hienolta. Hidastahan kehitys on, mutta kuitenkin. Todella vaikeasta lajista on kyse. Aivolaji se on täydessä merkityksessä.                                                                                                                                                                                                                                                                        Näin se kevät ja kesä on mennyt. Loppukesä alkaa, ja kohtahan sitä joutaa puolukkaan. Sitten sienet ja karpalot ja sillä tavalla. Ja odottaa ne hölkkäkisatkin.  Kuvat kertovat: Jonglööriharjoitus 5-pallolla. Uusikaarlepyy merenranta ja Elvi suppilauta harjoituksessa. Yhdessä Yyterin hiekkarannalla.